Asioilla on tapana järjestyä

Aina välillä minun täytyy muistuttaa itselleni, että kiire on tunne. Eli asia, johon voin itse vaikuttaa. Aikaisemmin useammin, nyt aika-ajoin, koko ajan harvemmin huomaan ajatusteni kiertyvän kiire-asentoon. Aika ei silloin riitä mihinkään, otsarypyt syvenee ja ajattelu kapenee.

Kun jokunen vuosi sitten päätin tehdä muutoksia työelämässä ja päädyin yrittäjäksi, minun oli opittava aivan uudella tavalla käsittelemään ajatuksiani. Tarjoukset eivät aina mene läpi, seuraavan kuukauden työt saattavat olla ihan hämärän peitossa, mutta arki ja sen kulut kulkevat kuitenkin. Mitä jos -pelkoajattelu hiipi usein mieleeni. Otin kuitenkin tavakseni sanoa läheisille niissä vaiheissa ääneen "Asioilla on tapana järjestyä, useimmiten hyvin." Se antoi itselle luottamusta ja asiathan ovat koko ajan järjestyneet - ei välttämättä niin kuin ne olin suunnitellut, mutta tosi hyvin kuitenkin.

Syyskuussa palasin toistaiseksi palkkatyöhön. Koska asiat järjestyivät tällä kertaa sillä tavalla. Niillähän on tapana järjestyä - useimmiten hyvin. Viime viikolla kiireen tunne alkoi pitkästä aikaa ottaa vallan - tekemiset ja työlistathan eivät koskaan lopu kesken. Ja palaverit ja tapaamiset yleensä vaan lisäävät listoja. Yhtenä aamuna bussissa tunnistin, että omassa mielessäni oli taas ihan kaikki kiireen merkit. Mutta samalla totesin, että koska en ole superihminen eikä asiat muutu vain, jos minä ne kiireessä hötkäisen, niin ehkäpä muutama syvä hengitys olisi tarpeen. Ja muutama työasiakin vielä vahvisti asiaa - kiireellä ei asiat tule menemään oikeaan suuntaan.

Vaikka nyt olenkin taas päivätöissä, yritykseni halusin pitää ja pidän. Yrittäjyyden ajattelutavan kun saa ihon alle, ei se taida ihan heti lähteä pois. Pienempiä töitä ja sparrailuja olisi mukavaakin saada arkityön lomaan.

Ei kiireellä vaan ajatuksella,

Anna